FAQ / UKK
I ALKU
1. ”Sä oot työnohjaaja – mitä sä niinku teet?”
Työkseni jeesaan porukoita huomaamaan kuinka paljon viisautta, ammattitaitoa ja ongelmanratkaisukykyä heiltä löytyy ja tsemppaan käyttämään näitä lahjoja ja taitoja hyödyksi työmaalla. Lisäbonuksena tuplaantuu yleensä pilke silmäkulmassa ja ryhtikin vähän suoristuu. Työskentelen sekä yksilöiden, ryhmien että esimiesten kanssa.
2. ”Mikä tommonen työnohjaaja (STOry) titteli oikein on?”
Työnohjaaja ei ole suojattu ammattinimike. Mutta työnohjaaja (STOry) kertoo jäsenyydestä Suomen työnohjaajat ry:ssä. Jäseneksi pääsee, jos on suorittanut tietynpituisen ja -sisältöisen työnohjaajakoulutuksen. Jäsenet noudattavat työnohjaajien eettisiä periaatteita.
3. ”Mitä työnohjauksessa tehdään?”
Työnohjauksessa käsitellään, pohditaan, jäsennetään ja arvioidaan työhön liittyviä tapahtumia, tunteita, tilanteita jne. Etsitään ratkaisuja ja mietitään vaihtoehtoja sekä punnitaan erilaisia toimintatapoja. Välillä kyllä puuskutetaankin. Käsittelytapa riippuu ohjattavien toiveista – painotetaanko keskustelua vai toiminnallisempaa työskentelyä. Metodit ovat kuitenkin alisteisia tavoitteille eikä toisinpäin.
4. ”Onko työnohjaus vähän niin kuin terapiaa?”
Ei ole. Työnohjaus ei ole terapiaa enkä minä ole terapeutti. Tosin sillä, että on aika ja tila puhua työhön liittyvistä asioista ja huolista tai kehittää omaa työtään ja päästä ehkä kuulemaan kollegoidenkin näkemyksiä, saattaa olla liki terapeuttinen vaikutus.
5. ”Missä työnohjaus tapahtuu?”
Useimmiten joko meikäläisen konttuurilla tai sitten tilaajan omissa tiloissa. Työnohjaus voi olla myös kävelytyönohjausta tai esimerkiksi Skypen välityksellä tapahtuvaa kohtaamista. Työnohjaus voidaan pitää siis sisällä tai ulkona, kahvilassa tai kuntosalilla. Riippuu siitä, mikä yhdessä katsotaan järkeväksi ja tarkoituksenmukaiseksi ja huolehditaan siitä, että keskusteluiden luottamuksellisuus säilyy.
6. ”Miten työnohjausta voi tilata?”
Laita viestiä tulemaan joko lomakkeella tai sähköpostilla tai iske tekstiviestillä soittopyyntö. Puhelimeen en vastaa kesken asiakastapaamisten. Otan sinuun mahdollisimman pian yhteyttä ja jutellaan sitten tarkemmin työnohjaustoiveista ja tavoitteista. Ja kohtapuoliin jo tarjous kilahtaakin sähköpostiisi.
II KESKIKOHTA
7. ”Neuvotko sä meitä, että miten tätä meidän työtä pitäs tehdä?”
En neuvo. Tai no joskus ehkä meinaan vähän neuvoa. Mutta yleensä ihmettelen, hämmästelen ja ehdotan jotakin. Saatan haastaakin. Oman duuninsa ammattilaista en kyllä kauheasti kehtaa omassa osaamisalueessaan ryhtyä besserwisseröimään. Siitä ei hyvä seuraa.
8. ”Miten sä voit ohjata meitä, jos et tiedä meidän työstä mitään?”
Kun ei tiedä, uskaltaa kysyä kummia. Kun ei tiedä asioita jo valmiiksi, voi aidosti ihmetellä. Toisinaan on hyvä, että työnohjaaja on perillä tarkemmin työyhteisön työstä, mutta toisinaan vahvuus voi olla juuri se, ettei tiedä.
9. ”Annatko sä työnohjauksessa kotitehtäviä?”
Pääsääntöisesti en anna. Jos joku niitä ehdottomasti haluaa, niin sitten täältä pesee. Tärkeintä on se, että työnohjauksessa oivallettuja asioita lähdetään heti testaamaan työpaikalla. Eli viedään niitä sinne pelipaikan arkeen. Mutta se ei ole kyllä kotitehtävä, se on työtehtävä.
10. ”Kerrotsä aina esimiehelle, mitä työnohjauksessa puhutaan?”
En kerro enkä juokse kylillä kertomassa muillekaan. Työnohjaus on luottamuksellista hommaa. Yhdessä sovitaan mitä esimiehelle mahdollisesti kerrotaan. Jos kuitenkin huolestun jostain ohjauksessa kuulemastani, totean että esimiehen on syytä olla tästä asiasta tietoinen. Sitten sovitaan kuka ryhmästä esimiehelle asiasta kertoo. Juoksutytöksi ryhdyn vasta hätätapauksessa. Jos esimies on mukana työnohjausryhmässä, tätä asiaa ei tarvitse edes pohdiskella.
11. ”Mitä me on tehty väärin, että ollaan jouduttu työnohjaukseen?”
Työnohjaus ei ole rangaistus! Joillakin aloilla se kuuluu työn normaaliin ”kynien teroitus ja huolto –prosessiin” ja toisilla työpaikoilla se saattaa olla ainut tilanne, jossa yksinään työtä tekevät tiimiläiset tapaavat kasvokkain. Työnohjaus on usein ennaltaehkäisevää toimintaa – että ei tulisikaan kriisejä. Jos taas työpaikalla on jo menossa joku hässäkkä, voi olla hyvä että ulkopuolinen ja puolueeton ihminen auttaa sen ratkomisessa.
12. ”Mä olisin mielummin työpaikalla tekemässä töitä enkä taas yhdessä turhassa palaverissa…”
Ymmärrän. Mutta ei hätää! Kun työnantaja on tilannut työnohjauksen, se kuuluu työhön ja on siis työtehtävä, yksi osa työtä ja työpäivää. Eli työnohjauksessa voi olla ihan rauhassa. Minä pyrin pitämään huolen sitten omalta osaltani siitä, että työnohjaussessiostamme ei muodostu turhaa palaveria vaan oivalluttava ja työtä eteenpäin vievä hetki.
13. ”Me osataan työpaikalla kyllä hoitaa meidän ristiriidat ilman ulkopuolista ihmistäkin…”
Aivan upeaa!! Kyky ristiriitojen rakentavaan ratkaisuun työyhteisöissä on arvokas taito. Sitten ajattelenkin niin, ettei tällaisen porukan kanssa käytetäkään aikaa olemattomien ristiriitojen puimiseen vaan esimerkiksi työn kehittämiseen, uusien toimintatapojen pohtimiseen tai oivallusten jakamiseen. Työnohjaus on loistava areena sellaiselle työn tekemisen kehittämiselle ja voimauttamiselle, jolle ei normaalisti tunnu arjesta löytyvän tilaa tai aikaa.
III LOPPU
14. ”Mitä jos me ei tykätä sun tavasta ohjata?”
Toisinaan käy niinkin. Siitä pitää minulle sanoa ja sitten mietitään yhdessä minkälainen korjausliike tehdään. Työskentelytapoja ja ohjauksen fokusta voi aina muuttaa. Jos taas persoonani tai tyylini ohjata tuntuu täysin epäsopivalta tilanteeseen, täytyy meidän myös tilaajan kanssa miettiä, että olisiko joku muu tyyppi pestiin sittenkin sopivampi.
15. ”Kuinka kauan työnohjausprosessi yleensä kestää?”
Minä ajattelen, että työnohjaus voi kestää kolmesta kerrasta kahteen vuoteen tavoitteista riippuen. Kaksi vuotta alkaa olla jo siinä maksimin rajalla, sillä pelkoni tätä pidemmissä prosesseissa on jo liika tuttuus ohjattavien kanssa. Silloin en ehkä osaa enää kysyä oikeita kysymyksiä, haastaa riittävästi tai ymmärrä ihmetellä asioita ja ilmiöitä työyhteisössä. Mikään prosessi ei siis ole ikuinen. Kaikella on aikansa.